Aatteita työnhausta

Minulle työnhaku tuntuu pelottavalta ja stressaavalta asialta. En tiedä joudunko itse kuitenkaan etsimään työtä kunnolla missään vaiheessa, kun olen suunnittelemassa poliisin uraa itselleni. Poliisinahan ei tarvitse varsinaisesti itseä itse paljon työpaikkaa, ainakaan verrattuna muihin 'normaaleihin' töihin.

                                          Työnantaja, kun työnhakija ei ollut mieluinen.

Itse en tiedä, mitä laittaisin omaan CV:hen, riippuu aika paljon varmasti työstä. Saattaisin laittaa olevani näppärä tietokoneella ja hyvä loogisessa päättelyssä. Sen lisäksi pitäisi työhakemukseen keksiä miten erottautua joukosta olematta epämiellyttävä, joka on erittäin hankalaa. Pitää tietää omat vahvuudet, joka on vaikea laittaa paperille ilman röyhkeyden kuuloisuutta. Ehkäpä voisi lähettää videohakemuksen, vaikka sellaista ei pyydettäisi. Se ei kyllä välttämättä olisi hyvä idea kuitenkaan. 

Jos onnistut hakemuksessa, voit päästä haastatteluun. CV:een ja hakemuksen tekemisessä oli pelkkää hankaluutta, ja nyt haastatteluun tulee mukaan stressikin. Pelottaa, kuinka vaikeaa on onnistua haastattelussa kamalan stressin alla, kun pitää olla erittäin pätevän ja kypsän näköinen. Työnhakuhan on erittäin vaikeaa.

En tiedä mitä piilotyöpaikasta pitäisi miettiä. En itse ainakaan huomaa siinä mitään huonoja puolia, kaipa se on vaan hyvä asia. Vuokratyö on mielestäni mielenkiintoista. Menet töihin yhtiölle, joka sitten vuokraa sinut työvoimana eteenpäin. Siellä sitten teet töitä.

     "Kun ihminen nukkuu, sille ei tapahdu mitään. Mutta kun se ei nuku, se voi saada vaikka kalan." -Matti Nykänen. Elippä tee töitä!

Pohdinnat Elina Jämsenin artikkelista

Älä kysy lapselta: "Mikä sinusta tulee isona?" vaan "Mitä mielenkiintoista haluat tehdä seuraavaksi?"

Elina Jämsen antaa neuvoa artikkelissaan tulevaisuuden opinnoista ja/tai töistä. Apunaan hän on lainaa artikkelissaan Jukka Eero Vuorista, kuka on Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja. Artikkeli on jaoteltu selkeisiin kappaleisiin, joiden avulla sitä onkin helppo ymmärtää. Kappaleiden otsikot tiivistävät kappaleiden sisällön hyvin.

Artikkelin ensimmäin kappale pohtii "Aulaninjaa". Mielestäni aika loistava nimi. Ehkäpä sen tarkoitus on kertoa, että on kaikenlaisia outoja ammatteja. Seuraava kappale on samasta asiasta kuin artikkelin otsikko. Suurimmaksi osaksi sen mukaan ei tiedä minkälaisia ammatteja tulee ja katoaa, joten kannattaa harjaannuttaa taitoja, joissa on hyvä ja jotka ovat merkityksellisiä. Itseasiassa siinä on aika huvittava kohta, joka pani pohtimaan. Artikkeli kertoo, että Vuorisen mukaan kannattaa keskittyä "merkityksellisiin" ja "hyödyllisiin" taitoihin ja harjaannuttaa niitä. Sitten kysytään miten tietää millaiset taidot ovat merkityksellisiä, johon Vuorinen toteaa: "Ei sitä voikaan tietää."

Seuraava kappale jäi itselleni vähän epäselväksi. Sen otsikko on "Omaa osaamistaan täytyy myös ylläpitää". Jotain siinä on, että kun sattumia tulee, pitää osaa hyödyntää niitä ja pitäisi tehdä erilaisia juttuja, jotta sattumia sattuisi itselleen enemmän kuin muille. Ehkäpä sattumilla tarkoitetaan esimerkiksi työtarjousta tai opiskelupaikkaa, en tiedä.

Seuraavat kolme kappaletta seuraavat samaa kaava. Globalisoituminen, robotit töissä ja digiloikka. Kaikki uusia juttuja, jotka muuttavat maailmaa. Niissä on jotain, että jos lähialueilla ei ole jotain töitä, joita haluaisit, niin muualla saatta olla, robotit ottavat keskivaikeat työpaikat, ja Suomessa pitää valmistautua ja koittaa olla huippu digiloikassa. Kaikki aika selviä juttuja mielestäni.

Viimeisessä kappaleessa mietitään, että mitä jos oma lapsi onkin keskinkertainen seiskan oppilas? Tälläiset lapsit kuulemma vaikeita, kun näyttäisi siltä, että he ovat keskinkertaisia kaikessa, eivätkä loistavia missään. Vuorisen mukaan normaalisti kannattaa kattoa saako oppilas hyviä numeroita jossain, josta voi kannustaa häntä jatkamaan sen asian opiskelua. Kappaleen lopussa vielä Vuoriselta vinkki, että ei kannata lapselle tunkea jotain ammattia, vaan esimerkiksi mahdolliselle arkkitehdille näytät paikkoja, joissa hienoa arkkitehtuuria. Siellä sitten syötte jäätelöä ja ihailette.

Artikkelissa oli ylipäätään mielestäni itsestäänselviä asioita, mutta oli siellä myös jotain mielenkiintoisia juttujakin. Sain myös hyvät naurut aulaninjasta.